Oppimateriaalin kohderyhmät, teemat ja tavoitteet

 

Suunnittelimme sähköisen oppimateriaalin ala-asteikäisille, 3.–4.-luokkalaisille. Materiaalimme pääteemana on biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus. Luonnon köyhtyminen on suuri huolenaihe, joka vallitsee Maapallollamme (European Environment Agency). Oppimateriaalin tarkoituksena on tarjota nuorille monipuolista ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta pelillisyyden ja tutkimisen kautta. Hyödynnämme materiaalissamme Koskisen osallistuvan ympäristökasvatuksen mallia ja Palmerin puumallia. Biodiversiteetti tarkoittaa ekosysteemien, lajien ja geenien kirjoa (European Environment Agency). Kyseessä on laaja teema, minkä takia haluamme rajata materiaalimme Suomen luontoon, ja siellä esiintyviin tuttuihin lajeihin. Ilman lajintuntemustaitoa on vaikeampi tutkia ja ymmärtää luonnon monimuotoisuutta. Lajintuntemustaito lisää ymmärrystä lajien keskinäisistä vuorovaikutuksista. Lajitietämys lisää myös luontosuhdetta. Lajien tunnistamisen kehittäminen on osa ympäristökasvatusta. Jokaisella lajilla on oma merkityksensä ekosysteemissä. (Annika Riski & Sofia Väinölä, 2021 s. 2)

Biodiversiteetti on teemana monipuolinen, koska sen ympärille saa kehiteltyä käytännönläheisiä oppitunteja. Käytännönläheisyyden kautta pyrimme lisäämään oppilaiden luontosuhdetta, mikä vaikuttaa heidän ajatusmaailmaansa muun muassa kestävästä kehityksestä. Luontosuhteen kasvaessa myös heidän arvostuksensa luontoa kohtaan kasvaa (Inner Nature).

Alateemoiksemme valikoitui pelillisyys ja luonnossa oppiminen. Teemojemme tarkoituksena on lisätä opetukseen monialaisuutta, tutkimuksellisuutta ja ilmiöpohjaisuutta (Iiris Lukkarinen & Anna Uitto, 2016–2018 s.4) Pelien kehittäminen ryhmissä lisää myös oppilaiden vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja sekä mielikuvituksellisuutta. Oppimateriaalimme päätavoitteina ovat myös synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön sekä auttaa oppilaita kokemaan kaikki ympäristössä opitut tiedonalat merkityksellisiksi. Tavoitteenamme on myös tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilaita toimimaan lähiympäristössään kestävällä tavalla ja ohjata oppilaita suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia ja tekemään havaintoja ympäristöissä. (oph.fi) Koko oppikokonaisuudessa pyrimme ottamaan huomioon ajattelutaitojen eri tasot Bloomin taksonomian mukaisesti, joka sisältää tiedon muistamisen, ymmärtämisen, soveltamisen, analysoimisen, arvioinnin sekä luomisen (Yli-Panula ym., 2018). Edellä mainittuja taitoja kehitetään esimerkiksi oppimateriaalimme peliprojektin ja metsäretken avulla.

 

Lähteitä

European Environment Agency. Luonnon monimuotoisuus – ekosysteemit — Euroopan ympäristökeskus (Luettu 15.1.2025)

Annikka Riski & Sofia Väinölä. 2021. Oppilaiden lajintuntemus ja siihen vaikuttavat tekijät. Riski_Annika_Vainola_Sofia_opinnayte.pdf;jsessionid=952BAC1033FE2EFA62A103806BC531E4 (Luettu 15.1.2025

Inner Nature. 2023. https://www.innernature.fi/post/luontosuhte-ja-miten-sit%C3%A4-voi-harjoitella (Luettu 15.1.2025)

Iiris Lukkarinen & Anna Uitto. 2018. Opettajien ja oppilaiden kokemuksia pelillisyydestä ja ulkona oppimisesta. Helsingin yliopisto

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Luettu 15.1.2025)

Koskinen, S. 2017. Oppilaiden osallisuus opetuksessa. Teoksessa A. Kettunen ja A. Laine (toim.) Ilmiöt ihmeteltäviksi. Monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus., 13-15.

Cantell, H.  & Koskinen, S. 2004. Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Cantell, H. (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus.

Yli-Panula, E., Jeronen, E., Lemmetty, P., Pauna, A. (2018). Teaching methods in biology promoting biodiversity Education. Sustainability, 2018/10, Vol. 10 (10), p. 3812, Article 3812.