1. tunti

Oppitunnilla tutustutaan biodiversiteetti aiheeseen. Biodiversiteetti voidaan jakaa kolmeen keskeiseen osa-alueeseen, jotka ovat lajit, geenit ja ekosysteemit (Yli-Panula, Jeronen, Lemmetty & Pauna, 2018). Opintokokonaisuudessamme keskitymme lajeihin ja ekosysteemeihin, jotka löytyvät oppilaan omasta lähiympäristöstä.

Oppitunnin tavoitteita ovat:

Tietotavoitteet

• T15: ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen.
• Oppimisen tavoitteet: oppilas tutkii luontoa, tunnistaa eliöitä ja elinympäristöjä sekä osaa ajatella ekologisesti. S6: Kestävän tulevaisuuden rakentaminen
• Systemaattisen ajattelun kehittäminen

Taitotavoitteet

• Ryhmätyötaidot, tiedon etsintä ja arviointi, tvt-taidot 

Tunnin kulku (noin 60-75 min)

• Aloitetaan tunti kysymällä oppilailta pari aiheeseen lämmittelevää kysymystä, joilla osallistetaan oppilaita pohtimaan ensin omaa luontosuhdettaan sekä selvitetään, mikä heidän tietämystaso on aiheesta.

1. Mitä tykkäät tehdä luonnossa?

2. Mitä tiedetään jo ennakkoon biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta?

• Katsotaan kaksi aiheeseen liittyvää videota. Videoilta opitaan biodiversiteetista sekä siitä, miten se vaikuttaa ihmiseen.  

Mitä on biodiversiteetti?

Miksi monimuotoisuus on tärkeää? 

• Sanahakutehtävä

Tehtävässä kerrataan videoissa esille tulleita käsitteitä.  

• Pienryhmissä Wordwall tehtävä 

Wordwall tehtävä

• Tiedonhakutehtävä: 

Oppilaat jaetaan pienryhmiin / pareihin. Ryhmille jaetaan eri elinympäristöt, kaupunki, suo, vesistö ja metsä. Tehtävänä on hakea tietoa kyseisesti elinympäristöstä (mitä siellä kasvaa, asuu eläimiä jne). Tiedonhaun vastauksia ryhmä kirjoittaa paperille ylös. Lopuksi hyödynnetään jaettua asiantuntijuutta ja kerätään samaan ryhmään eri elinympäristöjen tutkijat ja kerrotaan toisille, mitä opittiin.

Teoriataustaa

Tehtäviä suunnitellessamme otimme huomioon kohderyhmän ikään, motivoitumiseen sekä aikaisempaan tietoon liittyviä tekijöitä. Oman kokemuksemme mukaan erilaiset sananhaku- ja yhdistelytehtävät ovat yleisesti hyvin motivoivia 3.-4.luokkalaisille. Tehtävissä etenimme Palmerin (1998) puumallin mukaan ensimmäisen tunnin tehtävissä painottuu oppiminen ympäristöstä, jota seuraavalla tunnilla pääsee oppimaan ympäristössä. 

Yli-Panula ym. tarkastelevat myös erilaisia opetusmetodeja biodiversiteetin opetuksessa. Vaikka metodeja tutkitaan biologian opetuksessa, pystytään niitä soveltamaan osaksi myös muuta opetusta. Heidän tutkimuksensa mukaan pelien, roolipelien, väittelyiden ja retkien sekä vierailujen käyttäminen opetusmetodeina olivat harvinaisempia, vaikka näillä onkin tutkimusten mukaan monia hyötyjä. Esimerkiksi pelien kautta oppiminen on tehokasta, sillä ne innostavat oppilaita osallistumaan ja olemaan vuorovaikutuksessa keskenään. Retket taas auttavat soveltamaan opittua tietoa ympäristöön, jossa toimitaan. (Yli-Panula ym., 2018.)

Oppituntikokonaisuuden aikana voisi olla mielenkiintoista arvioida oppilaiden systeemisen ajattelutaidon kehittymistä. Systeeminen ajattelu on keskeistä ekosysteemejä tarkasteltaessa, sillä tällöin pyritään näkemään systeemin eri tekijöiden moninaiset yhteydet toisiinsa yksittäisen tekijän irrallisen tarkastelun sijaan (Cantell, Aarnio-Linnavuori & Tani, 2020).

Hokayem ja Gotwals (2016) tutkivat alakoulun oppilaiden (1.-4. luokkalaiset, yht.44 oppilasta) ymmärrystä ekosysteemien kompleksisuudesta oppimisen kehityksen näkökulmasta. Tutkimuksessaan he tarkastelivat ajattelun kehitystä Chandlerin ja Boutilierin systeemisestä ajattelusta kehittämän mallin avulla. Malli sisältää neljä osa-aluetta: systeeminen synteesi, systeeminen analyysi, dynaaminen kierto sekä kehämäinen yhteys. Haastatteluaineiston perusteella Hokayem ja Gotwals nimesivät viisi tasoa, joilla voidaan kuvata oppilaan oppimisen etenemistä koskien ekosysteemien ymmärrystä. Ensimmäisellä tasolla (antropomorfinen) oppilas liittää ihmisen ominaisuuksia eläimiin tai elottomaan luontoon. Toinen taso sisältää konkreettista ja käytännöllistä ajattelua, joka perustuu omiin kokemuksiin. Kolmannella tasolla ilmenee jo yksinkertaista kausaalia ajattelua kahden populaation kuten saalistajan ja saalistettavan välillä. Kausaaliajattelu etenee neljännellä tasolla yhden populaation tarkastelusta useampaan. Viidennellä tasolla kausaali-ajattelu on jo monitahoista ja ekosysteemien tarkastelussa otetaan huomioon lajien välinen vaikututs toisiinsa useasta näkökulmasta: muutokset vaikuttavat systeemiin kokonaisuudessaan eikä vain yksittäisiin tekijöihin yhdellä tavalla. 

Koko oppikokonaisuudessa pyrimme ottamaan huomioon ajattelutaitojen eri tasot Bloomin taksonomian mukaisesti, joka sisältää tiedon muistamisen, ymmärtämisen, soveltamisen, analysoimisen, arvioinnin sekä luomisen (Yli-Panula ym., 2018). Ensimmäisellä tunnilla ajattelutaidoista painottuvat muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen sekä tiedon arviointi. Erityisesti pienryhmissä toteutettavassa tiedonhakutehtävässä oppilaat pääsevät itse aktiivisesti hakemaan ja arvioimaan löytämäänsä tietoa.

Lähteet

Cantell, H., Aarnio-Linnavuorio, E. & Tani, S. (2020). Ympäristökasvatus. Kestävän tulevaisuuden käsikirja PS-kustannus. 

Hokayem, H. & Gotwals, A.W. (2016). Early elementary students’ understanding of complex ecosystems: A learning progression approach. Journal of Research in Science Teaching. Vol. 53. Issue 10, p. 1524-1545. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1002/tea.21336 Viitattu 24.1.2025.

Palmer, J. (1998). Environmental Education in the 21st Century: Theory, Practice, Progress and Promise. London: Routledge.

REC - Reasearch Centre for Ecological Change. (16.9.2019) Mitä on biodiversiteetti? Video YouTubesta. https://www.youtube.com/watch?v=-B3guV91unk

REC - Research Centre for Ecological Change. (16.9.2019) Miksi monimuotoisuus on tärkeää? Video YouTubesta. https://www.youtube.com/watch?v=-WzXvFjEy5Q

Yli-Panula, E., Jeronen, E., Lemmetty, P., Pauna, A. (2018). Teaching methods in biology promoting biodiversity Education. Sustainability, 2018/10, Vol. 10 (10), p. 3812, Article 3812.